Esipuhe

Voin tyytyväisenä esitellä Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) 14. vuosikertomuksen, joka kattaa ajanjakson 1.4.2024–31.3.2025. Vuosikertomus on olennainen osa EJRK:n toiminnan avoimuutta ja tilivelvollisuutta. Siinä kerrotaan EU:n lainsäätäjille ja EU:n kansalaisille, miten EJRK on hoitanut tehtäväänsä.

Tarkastelujakson 12 kuukautta ovat olleet haastavia. EU:n rahoitusjärjestelmä on kuitenkin osoittanut kykynsä selviytyä häiriöistä. Useimmat pankit ja vakuutuslaitokset ovat tehneet historiallisen suurta tulosta, ja rahoitusvarat ovat entistä houkuttelevampia kansainvälisille sijoittajille. Itsetyytyväisyyteen ei kuitenkaan tule tuudittautua: geopoliittisen toimintaympäristön rajut ja nopeat muutokset ovat edelleen haaste meille kaikille.

Makrovakauspolitiikka on auttanut rahoitussektoria hallitsemaan sen perinteisiä haavoittuvuuksia. Viranomaiset jatkoivat toimia vastatakseen haasteisiin, kuten asuin- ja liikekiinteistömarkkinoiden huomattavaan epävakauteen, joka ilmeni liiallisina ja kestämättöminä ylilyönteinä, pitkäaikaisena riskien karttamisena ja riskien toteutumisena. Kiinteistömarkkinoista aiheutuu edelleen joitakin huolia, mutta niiden vaikutusta rahoitussektoriin on saatu hillittyä merkittävästi.

Nykytilanteessa pankkisektorin riskejä voimistavat rahoitusjärjestelmän muiden sektorien haavoittuvuustekijät. Siksi tarvitaan koko järjestelmän laajuinen makrovakauspoliittinen menetelmä. Finanssikriisin jälkeen EU:n pankkisektoria leimasi pankkikeskeisyys, mikä johti rahoitusvakauteen vaikuttaviin ongelmiin vaihtoehtojen puuttuessa. Tämän vuoksi EU:n lainsäätäjät asettivat makrovakausviranomaisten käyttöön runsaasti pankkisektorin valvonnan välineitä. Nykyään merkittävä osa luotoista on pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten myöntämiä. Rahoituspalvelujen monipuolistunut tarjonta on reaalitaloudelle mahdollisuus, mutta siitä aiheutuu myös riskejä. EJRK onkin viime vuosina ajanut makrovakauspolitiikan välineiden täydentämistä, jotta voitaisiin puuttua pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksenvälityksen aiheuttamiin riskeihin. Asia on edelleen kiireellinen, ja toivon EU:n lainsäätäjien panevan toimeen sääntelyuudistuksia.

EJRK on peräänkuuluttanut myös toimintaperusteisempaa lähestymistapaa lainsäädäntöön. Tällä voitaisiin ehkäistä tai lieventää riskien siirtymistä rahoitussektorien välillä. EJRK julkaisi marraskuussa 2024 raportin, jossa esitetään toimintakeskeisen ja vallitsevan yhteisökeskeisen lähestymistavan yhdistämisestä saatavat hyödyt. Nykyisellään eri oikeushenkilöitä koskeva lainsäädäntö on hajanaista, eikä siinä oteta huomioon niiden välistä vuorovaikutusta. Esimerkkinä tästä on keskusvastapuolten, määritysosapuolten ja pankkien asiakkaiden muodostama yhtenäinen selvitysekosysteemi, joka voi vähentää luottoriskiä mutta myös kasvattaa likviditeettiriskiä. Aihe vaatii EJRK:n ja kaikkien alan viranomaisten suurta huomiota. Pidän myönteisenä hiljattain perustettua yhteistä seurantamekanismia, joka tuo yhteen kaikki Euroopan valvontaviranomaiset – eli EJRK:n, EKP:n ja kansalliset viranomaiset – ja joka auttaa ymmärtämään täysin näiden vuorovaikutusten vaikutukset makrotalouteen ja rahoitusjärjestelmään.

Keskustelu kiireellisestä tarpeesta perustaa säästö- ja investointiunioni on ollut vilkasta. Minulla oli ilo ottaa vastaan komissaari Maria Luís Albuquerque EJRK:n hallintoneuvoston ensimmäisessä kokouksessa hänen nimittämisensä jälkeen. Keskustelimme siitä, miten makrovakauspolitiikka voi osaltaan tukea makrotalouden ja rahoitusjärjestelmän vakautta ja siten edistää rahoitusmarkkinoiden yhdentymistä, joka hyödyttäisi kansalaisia ja yrityksiä. Alustuspuheenvuorossani Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnalle painotin myös tarvetta jatkaa EU:n vakavaraisuusvalvontaan liittyvien toimivaltuuksien kehittämistä, jotta hajautumisen riskejä voidaan vähentää.

Tarkastelujakson aikana EU:n rahoitusmarkkinoille tuli uusia toimijoita ja tuotteita. Näitä olivat kryptovarapalvelun tarjoajat, jotka ovat rahoitusalan uusia tulokkaita. Myös perinteiset toimijat tarjoavat yhä enemmän kryptovarapalveluja asiakkailleen. Tämä tuo mukanaan mahdollisuuksia mutta myös uusia riskejä. Tarkastelujakson aikana astui voimaan kryptovarojen markkinoita koskeva asetus (ns. MiCA-asetus). EJRK:n puheenjohtajan ominaisuudessa olen maininnut useasti, että Euroopan unionin tulisi harkita MiCA-asetuksen yhtenäistämistä. Tässä vuosikertomuksessa myös nostetaan esille EU:ssa ja kolmannessa maassa liikkeeseen laskettavien eli usean liikkeeseenlaskijan stablecoinien korvattavuuteen liittyviä ongelmia, joista EJRK ja useat sen jäsenlaitokset ovat huolissaan.

Kyberrikollisten ja valtiollisten toimijoiden välillä on yhteyksiä, joista aiheutuu uusia rahoitusvakauteen kohdistuvia hybridiriskejä. Julkaisemassaan raportissa EJRK arvioi kansallisia ja yleiseurooppalaisia järjestelyjä rahoitussektorin kyberuhkien sietokyvyn edistämiseksi. Digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (ns. DORA-asetuksen) mukaisesti Euroopan valvontaviranomaiset laativat Euroopan laajuisen systeemisten kyberhäiriötilanteiden koordinointijärjestelmän (EU-SCICF), johon EJRK liittyi tammikuussa 2025. Koordinointijärjestelmä on alusta, jonka avulla finanssivalvontaviranomaiset voivat vaihtaa laajamittaisten kyberhäiriöiden aikana luottamuksellisia tietoja esimerkiksi niiden mahdollisesta leviämisestä ja niiden vaikutusten lievennystoimenpiteistä. Järjestelmän oikea-aikaisella aktivoinnilla voidaan minimoida epäonnistumiset viranomaisten välisessä koordinoinnissa. Sitä voidaan käyttää myös laajoissa toimintahäiriöissä, joiden perimmäinen syy saadaan usein selville vasta huomattavasti myöhemmin.

EJRK-asetuksessa edellytettiin, että EJRK:n oikeusperustaa tarkasteltaisiin uudelleen vuoden 2024 loppuun mennessä. Neljän asiantuntijan ryhmää pyydettiin esittämään riippumattomat näkemyksensä EJRK:n tulevaisuudesta. Yksi EJRK:n pidemmän aikavälin pyrkimyksistä on kehittää kykyä toteuttaa koko järjestelmän laajuisia ylhäältä alas ‑stressitestejä. Tärkeä ensiaskel tätä kohti oli koko rahoitusjärjestelmän maksuvalmiuden stressitestaus, jonka valmistelu saatiin päätökseen tarkastelujaksolla.

EJRK:n menestyksekäs toiminta on osoitus omistautuneesta työstä, jota ovat tehneet jäsenlaitoksien monet työntekijät ja arvostetut asiantuntijat sen neuvoa-antavassa tieteellisessä komiteassa. Haluan kiittää heitä kaikkia heidän antamastaan panoksesta, joka on tunnustettu EJRK:n useissa julkaisuissa. Voin mainita tässä vain muutamia henkilöitä, joiden kanssa olen ollut erityisen läheisessä yhteydessä. Kiitän erityisesti Ranskan keskuspankin pääjohtajaa François Villeroy de Galhauta hänen työstään ohjauskomiteassa. Minulla oli ilo toivottaa tervetulleeksi hänen seuraajansa, Saksan keskuspankin pääjohtaja Joachim Nagel. Haluan kiittää myös Pablo Hernández de Cosia, joka on suostunut jatkamaan neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtajana vuoden ajan hänen Espanjan keskuspankin pääjohtajan tehtävänsä päättymisen jälkeen. Olen kiitollinen myös Ruotsin keskuspankin varapääjohtajalle Aino Bungelle, joka hyväksyi tehtävän neuvoa-antavan teknisen komitean varapuheenjohtajana. Kiitän myös Stephen Cecchettiä hänen toimikaudestaan neuvoa-antavan tieteellisen komitean puheenjohtajana ja Thorsten Beckiä tämän vaativan tehtävän jatkamisesta. Yhtäkään tehtävistämme ei olisi voitu tehdä ilman EJRK:n tiimin vankkumatonta omistautumista työlleen EJRK:n sihteeristön päällikön Francesco Mazzaferron ohjauksessa.

Christine Lagarde
EJRK:n puheenjohtaja

Tiivistelmä

Vuosikertomuksen tarkastelujaksona on 1.4.2024–31.3.2025.

Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toteutti säännöllisesti tekemänsä haavoittuvuuksien ja riskien kartoituksen ja arvioinnin.

EU:n talouteen kohdistui tarkastelujakson aikana suuria rahoitusvakauden haasteita, jotka johtuivat pääasiassa ulkoisista tekijöistä. Keskeisiä riskejä olivat Lähi-idän jännitteet ja Venäjän hyökkäyssodan jatkuminen Ukrainassa. Nämä johtivat raaka-ainehintojen epävakauteen ja inflaation pelkoon, joita lievensivät EU:n pyrkimykset vähentää riippuvuuttaan venäläisestä energiasta. Maailmanlaajuista epävarmuutta aiheuttivat myös Yhdysvaltojen politiikan muutokset, kuten esitykset kaupan rajoituksista ja finanssipolitiikan keventämisestä. Epävarmuus johti markkinoiden suurempaan volatiliteettiin ja siihen, että EU:n talouden kasvuennusteita tarkistettiin alaspäin. Vaikka EU:n talouskasvu nopeutui hieman vuonna 2024, näkymät olivat yhä vaisut näiden epävarmuustekijöiden vuoksi. Inflaatiokehitykset maltillistuivat vuoden 2025 alussa keskipitkän aikavälin vakausodotusten mukaisesti. Yritysten haavoittuvuudet pysyivät runsaina; konkurssit lisääntyivät, ja korkeat kustannukset ja heikko kysyntä pienensivät voittoja. Vaikutukset tuntuivat erityisesti pienemmissä yrityksissä ja sellaisissa yrityksissä, joilla on huomattavia siteitä Yhdysvaltoihin. EU:n kotitaloussektori osoitti kestävyytensä, jota tukivat inflaation hidastuminen, alhainen työttömyysaste, rahoituskustannusten lasku ja kiinteistöhintojen elpyminen. Osakkeiden hinnat kallistuivat etenkin Yhdysvalloissa, kun rahoitusmarkkinoiden riskinottohalukkuus oli suurta. Geopoliittiset ja makrotaloudelliset riskit kuitenkin vaikuttavat edelleen omaisuuserien arvostukseen. EU:n pankit selviytyivät hyvin häiriöistä ja tekivät ennätyksellistä tulosta, mutta tulevat haasteet saattavat koetella niiden häiriönsietokykyä. Korkea julkisen velan suhde BKT:hen ja kasvavat turvallisuusuhat edellyttivät huolellista julkisen talouden kestävyyden hallintaa ja puolustusmenojen lisäämistä.

Pian tämän vuosikertomuksen koontipäivän jälkeen Yhdysvaltojen hallinto asetti korkeat tuontitullit tärkeimmille kauppakumppaneilleen Yhdysvaltojen kauppataseen alijäämän pienentämiseksi. Huhtikuun alussa asetetut kaupan rajoitukset johtivat maailmantalouden näkymien huomattaviin tarkistuksiin ja lisäsivät rahoitusmarkkinoiden epävakautta. Kyselytutkimusten mukaan markkinaosapuolet ovat alentaneet talouskasvua koskevia arvioitaan etenkin Yhdysvaltojen osalta. Tuontitullit nostivat myös inflaatio-odotuksia, sillä korkeampien tuontikustannusten odotetaan välittyvän osin kuluttajahintoihin. Vaikka epävakaus on suurta ja likviditeetti heikkoa joissakin omaisuusluokissa, maailman rahoitusmarkkinat kestävät yhä yleisesti hyvin häiriöitä, eikä niillä ole havaittavaa vaikutusta hinnanmuodostukseen. Jos tuontitullit pysyvät pitkään voimassa, EU:n rahoitusvakauteen kohdistuvat riskit voivat toteutua. Siksi EU:n viranomaisten on seurattava kehitystä tarkasti.

EJRK laajensi seurantajärjestelyjään EU:n rahoitussektorin järjestelmäriskien seurantaa koskevan tehtävänsä mukaisesti. Osana tätä tehtävää EJRK julkaisi helmikuussa 2025 raportin, jossa esitetään kattava systeemisen likviditeettiriskin seurantajärjestelmä.^[1] Uudessa järjestelmässä on laaja joukko indikaattoreita, jotka kattavat pankkeihin, vakuutuslaitoksiin sekä eläke- ja sijoitusrahastoihin kohdistuvat rahoituksen likviditeettiriskit sekä markkinoiden likviditeettiriskit tärkeimmissä omaisuusluokissa. EJRK kehitti myös EU:n arvopaperistamismarkkinoiden seurantajärjestelmäänsä. Maaliskuun 2025 kokouksessa EJRK:n hallintoneuvosto käsitteli ja hyväksyi raportin, joka julkaistiin tarkastelujakson jälkeen toukokuussa.^[2] Lisäksi EJRK julkaisi säännöllisen seurantaraporttinsa tiettyjä pankkisektorin ulkopuolisia rahoituksenvälittäjiä koskevista haavoittuvuuksista ja riskeistä.^[3]

Stressitestit auttavat arvioimaan rahoitusjärjestelmän alttiutta riskien mahdolliselle toteutumiselle. Niissä simuloidaan rahoituslaitosten toimia hypoteettisissa tilanteissa, joissa talous- ja rahoitusolot ovat epäsuotuisat. Testit auttavat hallitsemaan riskejä ja ehkäisemään kriisejä. Euroopan valvontaviranomaisten tehtäviin kuuluu EU-tason stressitestien koordinointi EJRK:n kanssa niiden valtuuksien mukaisesti. Tarkastelujakson aikana EJRK laati Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) epäsuotuisan skenaarion vuonna 2024 toteutettua rahamarkkinarahastojen stressitestausta varten. Se myös laati epäsuotuisan skenaarion Euroopan pankkiviranomaisen (EPV) vuonna 2025 tekemää EU:n laajuista pankkisektorin stressitestiä varten sekä kaksi epäsuotuisaa skenaariota Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaisen (EIOPA) vuonna 2025 koordinoimaa EU:n laajuista lisäeläkerahastojen stressitestiä varten. Kaikki skenaariot räätälöitiin kattamaan kunkin stressitestin kohteena olevien erityyppisten rahoituslaitosten liiketoimintamallit ja riskiprofiilit. Euroopan valvontaviranomaisten toimialakohtaisen stressitestauksen lisäksi EJRK kehitti koko järjestelmän kattavan maksuvalmiuden stressitestauksen, jonka avulla voidaan paremmin ymmärtää likviditeettiriskien dynamiikkaa koko EU:n rahoitusjärjestelmässä. Testin tavoitteena on saada selkeämpi käsitys EU:n eri sektorien välisistä ja sisäisistä sidonnaisuuksista ja mitata kokonaislikviditeettiin kohdistuvien sokkien vaikutuksia EU:ssa.

EJRK käyttää yksityiskohtaisia ja laadukkaita tietoja arvioidessaan ja korjatessaan haavoittuvuuksia, joista voi aiheutua riskejä rahoitusvakaudelle. EJRK saa säännöllisesti käyttöönsä yksityiskohtaisia transaktiotietoja ja laitoskohtaisia tietoja. Nämä tiedot koskevat johdannaistransaktioita, arvopapereilla toteutettavia rahoitustoimia, arvopaperistamista ja vaihtoehtoisia sijoitusrahastoja. Tarkastelujaksolla EJRK hyödynsi edelleen näiden tietojen analyysia täyttäessään rahoitusjärjestelmän vakauteen kohdistuvien riskien arviointitehtäväänsä. EJRK ei voi kuitenkaan täyttää tehtäväänsä tehokkaimmalla mahdollisella tavalla, koska sillä ei ole säännöllistä pääsyä tiettyihin yksityiskohtaisiin tietoihin esimerkiksi tietyntyyppisistä sijoitusrahastoista ja vakuutuslaitoksista. Tätä taustaa vasten EJRK esitti näkemyksensä Euroopan valvontaviranomaisten ja EJRK:n välisen tietojen jakamisen tehostamisesta, jotta EJRK saisi tietoja käyttöönsä sen tavoitteiden ja tehtävien mukaisesti.^[4] Tarkastelujakson lopussa asiaa ei ollut vielä edistetty.

EJRK myös korosti koko rahoitusjärjestelmän laajuisen näkökulman tarpeellisuutta, mikä on keskeistä sen tehtävän eli EU:n rahoitusjärjestelmän makrovakausvalvonnan kannalta.

Koko järjestelmän laajuiselle menetelmälle on yhä suurempi tarve, sillä pankkien ja pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten väliset kytkökset hämärtävät rahoitusjärjestelmän eri sektorien välisiä rajoja. EJRK esitti näkemyksensä koko rahoitusjärjestelmän laajuisesta rahoitusvakausriskien arviointia ja vähentämistä koskevasta menetelmästä. Tämä oli osa vastausta Euroopan komission järjestämään kuulemiseen, joka koski pankkisektorin ulkopuoliseen rahoituksenvälitykseen sovellettavan makrovakauspolitiikan riittävyyttä.^[5] Tämän koko järjestelmän laajuisen menetelmän tärkeyden puolesta puhutaan myös EJRK-asetuksen uudelleentarkastelua koskevassa raportissa. Raportin laati korkean tason työryhmä, johon kuului neljä EJRK:n työhön ja toimintaan perehtynyttä jäsentä.^[6]

Näkemyksensä mukaisesti EJRK jatkoi työtään useiden toimiala- ja valtiorajat ylittävien toimintaperiaatteiden parissa. EJRK on soveltanut koko järjestelmän laajuista menetelmäänsä kolmeen rahoitusvakauden kannalta tärkeänä pitämäänsä toimintaan: omaisuudenhoitoon, selvitystoimintaan ja luotonantoon. EJRK teki tarkastelujaksolla myös toimialarajat ylittäviä menettelyesityksiä, joiden tarkoituksena on puuttua rahoitusvakauden riskeihin, joita aiheutuu kryptovaroista ja niihin liittyvästä toiminnasta sekä vakuuksien muutospyynnöistä. Lisäksi EJRK työsti edelleen menettelyehdotuksia, joiden tarkoituksena on auttaa ehkäisemään tai vähentämään järjestelmän laajuisista kyberhäiriöistä aiheutuvia rahoitusvakausriskejä sekä liike- ja asuinkiinteistömarkkinoiden kehityksestä aiheutuvia riskejä.

Lisäksi EJRK kehitti edelleen pankkisektoria ja pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia koskevia toimialakohtaisia linjauksiaan, jotka tukevat myös rahoitusjärjestelmän yleistä vakautta.

EJRK edistyi entisestään pankkisektoria koskevien linjaustensa laadinnassa. Se muun muassa antoi panoksensa Euroopan komission käynnistämään makrovakausvalvonnan uudelleentarkasteluun etenkin osallistumalla Euroopan komission pankki-, maksu- ja vakuutusasioita käsittelevän asiantuntijaryhmän kokouksiin lokakuussa 2024 ja maaliskuussa 2025.

EJRK sovelsi edelleen pankkeihin makrovakauspolitiikan mitoituksen yleistä vertailukehikkoa, jolla se arvioi jäsentensä makrovakauspolitiikan mitoitusta. Näin EJRK on tukenut ja arvioinut jäsentensä kansallisia makrovakauspoliittisia päätöksiä. Tarkastelujakson aikana EJRK syvensi maakohtaista analyysiaan. EJRK aikoo myöhemmin sisällyttää myös pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksenvälityksen tähän analyysiin.

Lisäksi EJRK julkaisi yhdessä Euroopan keskuspankin (EKP) kanssa raportin, jossa tarkastellaan positiivisen neutraalin kannan käsitteen soveltamistapoja vastasykliseen pääomapuskuriin Euroopan talousalueen (ETA) maissa. Raportissa esitetään jäsenten näkemyksiä EU:n lainsäädännön kehitystyöstä. Näitä ovat esimerkiksi ehdotukset vastasyklisen pääomapuskurin käytön helpottamisesta rahoitussyklin varhaisemmassa vaiheessa.

EJRK jatkoi myös pankkisektorin ulkopuolisia rahoituslaitoksia koskevien linjausten kehittämistä. Edellisellä tarkastelujaksolla EU:n lainsäätäjät olivat päässeet poliittiseen yhteisymmärrykseen tason 1 teksteistä, joissa määritellään sijoitusrahastoja, vakuutuslaitoksia ja keskusvastapuolia koskevat vakavaraisuussäännöt. Tämän vuosikertomuksen tarkastelujakson aikana EJRK ehdotti muutoksia joihinkin näihin sääntöihin, jotta pankkisektorin ulkopuolisten toimijoiden häiriönsietokykyä saataisiin parannettua. Se antoi myös neuvoja EIOPAlle ja ESMAlle makrovakauteen liittyvistä näkökohdista tietyissä tasojen 2 ja 3 teksteissä, joita Euroopan valvontaviranomaiset ovat laatimassa uusien vakavaraisuussääntöjen täytäntöönpanoa varten. Niihin sisältyi keskusvastapuolia, sijoitusrahastoja ja vakuutuslaitoksia koskevia ehdotuksia ja neuvoja.

EJRK jatkoi kansallisten makrovakaustoimien arviointia valvontatehtävänsä mukaisesti.

EJRK:lle ilmoitetaan kansallisten viranomaisten toteuttamista makrovakaustoimista, ja joissakin tapauksissa sen on annettava lausunto toimien käytöstä ja/tai niiden vastavuoroisuudesta. Tarkastelujaksolla pankkisektorin pääomapohjaisia makrovakaustoimia tiukennettiin edelleen useissa jäsenvaltioissa. Joitakin lainansaajiin kohdistuvia toimenpiteitä kuitenkin poistettiin käytöstä tai kevennettiin. Jäsenvaltioissa toteutettiin useita pääomapohjaisia toimenpiteitä, jotka liittyivät lähinnä vastasyklisiin pääomapuskureihin ja joilla pyrittiin ensisijaisesti kiristämään makrovakauspolitiikan nykymitoituksia. Myös lainansaajiin kohdistuvia toimia toteutettiin, mutta niillä ei pyritty kiristämään tai keventämään makrovakauspolitiikan mitoituksia. Yhteenlaskettujen pääomapuskurivaatimusten tarkastelu koko ETA-alueella osoittaa, että järjestelmäriskipuskurit ovat kaiken kaikkiaan pienentyneet pandemian jälkeen, mutta vastasyklisten puskurien samansuuruinen kasvu on pitkälti kumonnut tämän kehityksen vaikutuksen. Luxemburgin finanssialan valvontaviranomainen ja Irlannin keskuspankki ilmoittivat asettavansa vivutusrajat pankkialan ulkopuoliselle rahoitussektorille vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia koskevan direktiivin 25 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Vivutusrajat ovat yksi harvoista makrovakausvälineistä, joita viranomaisilla on käytettävissään pankkisektorin ulkopuolisten rahoituslaitosten systeemisten haavoittuvuuksien vähentämiseksi. EJRK sai näistä toimista ilmoituksen edellisellä tarkastelujaksolla.

EJRK täytti tili- ja raportointivelvoitteensa Euroopan parlamenttia ja suurta yleisöä kohtaan. EJRK:n puheenjohtaja osallistui 4.12.2024 julkiseen kuulemistilaisuuteen Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja piti lisäksi kaksi palaveria rahoitusvakauteen liittyvistä riskeistä talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa. EJRK:n ensimmäinen varapuheenjohtaja osallistui 20.2.2025 pidettyyn talous- ja raha-asioiden valiokunnan kokoukseen keskustellakseen EJRK:n tulevaisuutta koskevista strategisista neuvoista. EJRK täytti tilivelvollisuutensa suurta yleisöä kohtaan julkaisemalla heinäkuussa 2024 vuosikertomuksensa vuodelta 2023. Lisäksi EJRK osallistui Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) julkaisemaan euroalueen rahoitussektorin arviointiohjelmaan, joka toteutettiin lokakuussa 2024 ja helmi-maaliskuussa 2025. IMF on esittänyt EJRK:lle useita suosituksia. EJRK:n hallintoneuvosto on pyytänyt EJRK:n työtä arvioivalta korkean tason työryhmältä EJRK:n tulevaisuutta koskevia strategisia neuvoja EJRK-asetuksen toista uudelleentarkastelua varten. Työryhmän raportti julkaistiin joulukuussa 2024 ja toimitettiin Euroopan komissiolle, Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle.