Esipuhe

Voin tyytyväisenä esitellä Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) 15. vuosikertomuksen, joka kattaa ajanjakson 1.4.2025–31.3.2026. Vuosikertomus on olennainen osa EJRK:n toiminnan avoimuutta ja tilivelvollisuutta. Siinä kerrotaan, miten EJRK on hoitanut tehtäväänsä, joka on tunnistaa ja hallita rahoitusvakauteen kohdistuvia systeemisiä riskejä Euroopan unionissa ja raportoida toimistaan Euroopan parlamentille, Euroopan unionin neuvostolle ja yleisölle.

Globaali toimintaympäristö oli tarkastelujakson aikana poikkeuksellisen epävarma. Geopoliittiset jännitteet, ulkomaankaupan kitkan uusi voimistuminen ja politiikkatoimiin liittyvän epävarmuuden lisääntyminen vaikuttivat edelleen Euroopan unionin (EU) makrotalouden olosuhteisiin ja rahoitusoloihin. Euroopan talous ja sen rahoitusjärjestelmä ovat kuitenkin osoittaneet kykynsä selviytyä häiriöistä. Häiriönsietokyvyn säilyttäminen on elintärkeää, sillä rahoitusvakauteen kohdistuu edelleen suuria riskejä. EJRK keskittyi kahteen keskeiseen tekijään, jotka voisivat merkittävästi haastaa häiriönsietokykyä, eli makrotaloudelliseen riskiin ja markkinariskiin.

Tarkastelujaksolla keskeisenä välitavoitteena olivat EJRK:n uudistustarpeita arvioivan korkean tason työryhmän raportin seurantatoimet. EJRK:n hallintoneuvosto päätti kesäkuussa 2025 siirtyä kohti kokonaisvaltaisempaa riskien ja haavoittuvuuksien arviointia ja edistää koko järjestelmän laajuista makrovakauspolitiikkaa. Tämä tarkoitti keskittymistä sekä itse yhteisöihin että rahoitusvakauden kannalta keskeisiin toimiin. Muutoksen myötä pyritään myös kehittämään valmiutta koko järjestelmän laajuisiin ns. top down ‑stressitesteihin ja sisällyttämään makrovakauspolitiikan mitoituksen analyysi EJRK:n säännöllisiin arviointeihin.

EJRK julkaisi raportin kryptovaroista ja hajautetusta rahoituksesta ja niiden vaikutuksista rahoitusvakauteen. Se antoi myös suosituksen kolmansien maiden usean liikkeeseenlaskijan stablecoin-järjestelmistä. Tämäntyyppisiin järjestelmiin liittyy myötäsyntyisiä haavoittuvuuksia, ja ne aiheuttavat selkeitä rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä EU:lle. Sen vuoksi on tärkeää, että kaikki asianomaiset viranomaiset, kuten Euroopan komissio, Euroopan valvontaviranomaiset ja kansalliset valvontaviranomaiset, noudattavat EJRK:n uutta suositusta.

EJRK analysoi rahoitusvakauteen kohdistuvia riskejä monialaisesti ja koko EU:n laajuudelta, kuten monista muista tarkastelujakson aikana julkaistuista raporteista käy ilmi. Vuoden 2025 EU Non-bank Financial Intermediation Risk Monitor ‑julkaisussa esitetään koko järjestelmän kattava arvio sijoitusrahastosektorin haavoittuvuuksista. Arvion mukaan velkaantuneisuus on korkealla tasolla, likviditeettiriski jatkuu ja keskinäiset kytkökset ovat kasvamaan päin. EJRK:n ja EKP:n yhteistyössä laatimissa raporteissa tarkastellaan pankkien ja pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksenvälityksen välisten yhteyksien aiheuttamia rahoitusvakauden riskejä ja geotalouden pirstaloitumisesta aiheutuvia riskejä. Niissä tarkastellaan, miten sokit voivat levitä eri sektoreille ja eri maihin ja miten geopoliittinen kehitys, poliittinen epävarmuus ja pirstoutuminen voivat vahvistaa järjestelmäriskejä. Lisäksi neuvoa-antavan tieteellisen komitean raportti tekoälystä ja järjestelmäriskistä luo ennakoivan katsauksen siihen, miten teknologinen muutos voisi vahvistaa nykyisiä haavoittuvuuksia tai luoda uusia järjestelmäriskien lähteitä.

EJRK:n työ perustuu sen henkilöstön vahvaan sitoutumiseen ja asiantuntemukseen jäsenlaitoksissa, neuvoa-antavissa elimissä ja EJRK:n sihteeristössä. Haluan kiittää heitä kaikkia heidän antamastaan panoksesta. Haluan myös esittää vilpittömät kiitokseni ja jättää lämpimät jäähyväiset Pablo Hernández de Cosille, joka on toiminut neuvoa-antavan teknisen komitean puheenjohtajana. Lisäksi haluan kiittää Portugalin keskuspankin entistä pääjohtajaa Mário Centenoa ja Euroopan pankkiviranomaisen puheenjohtajaa José Manuel Campaa heidän panoksestaan hallintoneuvoston ja ohjauskomitean työhön. Lopuksi haluan kiittää Alankomaiden keskuspankin entistä pääjohtajaa Klaas Knotia hänen arvokkaasta tuestaan ja sitoutumisestaan hallintoneuvoston jäsenenä.

Christine Lagarde
Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtaja

Tiivistelmä

Vuosikertomuksen tarkastelujaksona on 1.4.2025–31.3.2026.

Tällä jaksolla Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) toteutti säännöllistä tehtäväänsä kartoittamalla ja arvioimalla rahoitusvakauden haavoittuvuuksia ja riskejä.

EU:n rahoitusvakauteen kohdistui edelleen suuria riskejä koko vuoden 2025 ja vuoden 2026 alussa, mutta kokonaisuutena rahoitusjärjestelmä osoitti kestokykynsä. Tarkastelujakson aikana EU:n rahoitusvakauteen vaikutti erittäin epävarma ulkoinen ympäristö, kun maailmankaupan kitka ja geopoliittiset jännitteet rasittivat rahoitusmarkkinoita ja taloutta. Vaikka joidenkin kauppakiistojen ratkeaminen ja uusien kauppasopimusten solmiminen lievittivätkin poliittista epävarmuutta vuoden 2025 jälkipuoliskolla, vuoden 2026 alussa Lähi-idässä uudelleen kärjistyneet geopoliittiset jännitteet kasvattivat talouskasvun heikkenemisen riskejä. Maailmanlaajuisista häiriöistä huolimatta EU:n rahoitus- ja taloustilanne pysyi kaiken kaikkiaan melko vakaana, mikä tuki kotitalouksien ja yritysten taseita kokonaisuutena. Hyvin pääomitetussa ja kannattavassa pankkijärjestelmässä luottotappiot jäivät vähäisiksi. Pankkisektorin ulkopuoliset rahoituslaitokset selviytyivät markkinoiden heilahteluista, ja rahoitusjärjestelmän keskeiset infrastruktuurit toimivat edelleen moitteettomasti lisääntyneistä kyberriskeistä ja geopoliittisista riskeistä huolimatta. Vaikka rahoitusjärjestelmän häiriönsietokyky tuokin esiin kriisin jälkeen vahvistetusta sääntelystä saadun hyödyn, jatkossakin on olennaisen tärkeää seurata tiiviisti keskittyneitä riskejä (esimerkiksi tietyillä aloilla, omaisuusluokissa ja rahoitusmarkkinoilla), markkina- ja likviditeettiriskejä sekä mahdollisia äkillisiä muutoksia riskinottohalukkuudessa.

Monet epäsuotuisat skenaariot voisivat tulevaisuudessa uhata rahoitusvakautta voimistamalla nykyisiä haavoittuvuuksia. Lähi-idän konfliktien kärjistyminen tai globaalin riskinottohalukkuuden heikkeneminen voisi johtaa äkillisiin ja hallitsemattomiin korjausliikkeisiin, jotka saattavat välittyä reaalitalouteen luottamuksen heikkenemisen ja rahoituskustannusten nousun kautta. Tarkastelujakson loppupuolella raaka-aineiden hintojen noususta ja alkavasta toimitusketjujen hajautumisesta johtuvat paineet tuovat jälleen esiin rahoitusjärjestelmän herkkyyden globaaleille sokeille, rahoitusmarkkinoiden äkillisen uudelleenhinnoittelun riskille ja inflaatio-odotuksille. Rahoituslaitosten rahoituksensaantiin ja likviditeettiin saattaa kohdistua entistä suurempia rajoitteita, jotka johtuvat osaksi mahdollisesta korkojen uudelleenhinnoittelusta entisestään sekä sen heijastusvaikutuksista muihin maihin ja sektoreihin. Samaan aikaan vaimeat keskipitkän aikavälin kasvunäkymät, joidenkin EU:n jäsenvaltioiden suuri julkinen velka ja turvallisuusmenojen kasvu rajoittavat julkisen talouden liikkumavaraa ja lisäävät huolta velkakestävyydestä. Lisäksi kyberriskit voisivat häiritä merkittävästi kriittistä rahoitusinfrastruktuuria ja toiminnan jatkuvuutta. Makrotalouden näkymiin kohdistuvat riskit liittyvät läheisesti rahoitusalan haavoittuvuuksiin, jotka saattavat vahvistaa toisiaan ja lisätä yleistä järjestelmäriskiä.

Vuonna 2025 EJRK jatkoi pankkisektorin ulkopuolisen rahoituksenvälityksen riskien seurantaa. EU:n pankkisektorin ulkopuoliseen rahoituksenvälitykseen liittyvien riskien seurantaraportissa tuotiin esiin, että suhdanteisiin liittyvät ja rakenteelliset haavoittuvuudet ovat kasvussa, systeeminen likviditeettiriski vallitsee edelleen, velkaantuneisuus ja keskinäiset kytkökset joillakin toimialan sektoreilla kasvavat ja riskikeskittymät ja rajat ylittävät kytkökset lisääntyvät.^[1] Nämä tekijät havaittiin analysoimalla perusteellisesti yksityisten rahoitusmarkkinoiden ja pankkisektorin välisiä riippuvuuksia, riskirahastojen vivutusta, kiinteistösijoitusrahastoja ja konserninsisäisiä rahoitusyksiköitä sekä aihekohtaisissa selvityksissä, jotka koskivat viimeaikaisia markkinahäiriöitä, eläkejärjestelmien uudistuksia ja synteettistä arvopaperistamista.

Lisäksi EJRK jatkokehitti koko järjestelmän laajuista stressitestausvälineistöään. Se toimitti Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaiselle (ESMA) epäsuotuisat skenaariot toimialakohtaisiin stressitesteihin eli rahamarkkinarahastojen stressitestausta koskevat vuoden 2025 ohjeet ja keskusvastapuolten vuoden 2026 stressitestin. Epäsuotuisissa skenaarioissa tarkastellaan yllättävien ääritapahtumien riskejä (ns. häntäriskejä), jotka johtuvat voimakkaista geopoliittisista jännitteistä, raaka-aineiden hinta- ja inflaatiosokeista sekä varallisuushintojen äkillisistä korjausliikkeistä ja niihin liittyvistä likviditeettipaineista. Samaan aikaan EJRK päätti myös kehittää EU:n rahoitusjärjestelmää varten koko järjestelmän laajuisen kokonaistilannetta tarkastelevan stressitestin, joka perustuu EKP:n ISA-malliin (Interconnected System-wide stress test Analytics). Sen avulla voidaan arvioida yhteisillä skenaarioilla voimistumismekanismeja sekä eri toimialoilla että niiden välillä sekä tukea tiheämmin laadittavia ja joustavampia koko järjestelmän laajuisia riskiarvioita.

EJRK jatkoi myös tärkeiden toimiala- ja valtiorajat ylittävien politiikkakysymysten käsittelyä. Kesäkuussa 2025 hallintoneuvosto korosti koko rahoitusjärjestelmän laajuisen näkökulman merkitystä EJRK:n tehtävän eli EU:n rahoitusjärjestelmän makrovakauden valvonnan toteuttamisessa ja sitä kautta rahoitusvakautta uhkaavien järjestelmäriskien ehkäisemisessä ja lieventämisessä.^[2],[3]

Yksi EJRK:n tavoitteista on auttaa hallitsemaan Euroopan rahoitusjärjestelmään vaikuttavien haavoittuvuuksien ja riskien lisääntymistä. Tätä varten EJRK osallistui edelleen aktiivisesti kahteen yleiseurooppalaiseen ryhmään, jotka perustettiin rahoitusjärjestelmään mahdollisesti vaikuttavien kyberhaavoittuvuuksien torjumiseksi. Se myös kehitti ja tarkensi jäsenlaitostensa makrovakauspoliittisiin arviointivälineisiin kuuluvaa kasvun riskimallia (Growth-at-Risk model).

Toimintoperusteisen lähestymistapansa mukaisesti EJRK oli tarkastelujakson aikana mukana käsittelemässä sääntelykehyksen vahvistamiseen liittyviä aiheita joko koko rahoitusjärjestelmän tai tietyn toimialan näkökulmasta. Arvopaperistamiseen ja kryptovaroihin liittyen se toi esiin huolensa Euroopan komission ehdotuksesta, jonka mukaan (jälleen)vakuutusyhtiöille annettaisiin mahdollisuus tarjota rahastoimattomia takauksia yksinkertaisen, läpinäkyvän ja standardoidun synteettisen arvopaperistamisen kehyksen puitteissa. Se antoi myös suosituksen kolmansien maiden usean liikkeeseenlaskijan stablecoin-järjestelmistä ja kehotti komissiota, ettei se katsoisi järjestelmiä sallituiksi nykyisessä MiCAR-kehyksessä^[4] tai muussa tapauksessa kehittäisi asianmukaisia suojatoimia kyseisistä järjestelmistä aiheutuvien rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien lieventämiseksi. Keskusvastapuoliselvityksen osalta EJRK vastasi kahteen Euroopan arvopaperimarkkinaviranomaisen (ESMA) kuulemiseen. Ensimmäisessä kuulemisessa EJRK kannatti ESMAn yleistä lähestymistapaa määrityskynnysarvojen uudelleenkalibrointiin ja suhtautui myönteisesti kuulemisen perustana olevaan jäsenneltyyn ja datapohjaiseen lähestymistapaan. Toisessa kuulemisessa, joka käsitteli vakuuksien läpinäkyvyyttä koskevia vaatimuksia, EJRK kannatti läpinäkyvyyden lisäämistä koko määritysketjussa. Lisäksi EJRK antoi Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle neuvontaa likviditeetin haavoittuvuuksien korjaamiseen liittyviä valvontavaltuuksia koskevasta ohjeistuksesta. Se myös analysoi mahdollisuutta asettaa luotonottajaan liittyviä toimenpiteitä liikekiinteistömarkkinoille kolmen mahdollisen välineen avulla: i) yrityskohtainen maksukyvyn joustorajan mittari, jonka tarkoitus on kuvata lainanottajan velanhoitokykyä, ii) yrityskohtainen rahoituksen joustorajan mittari, jolla voitaisiin rajoittaa liiallista velkaantumista, ja iii) vakuuksien raja-arvo, joka voitaisiin toteuttaa luototusasterajoina.^[5]

EJRK huolehti edelleen kansallisten viranomaisten toteuttamien makrovakaustoimenpiteiden arvioinnin yleisvalvonnasta, ja joissakin tapauksissa se antoi lausuntonsa toimenpiteiden käytöstä ja/tai vastavuoroisuudesta. Pankkisektorilla pääomapohjaiset toimenpiteet kiristivät keskimäärin makrovakaustoimenpiteiden mitoitusta useissa Euroopan talousalueen maissa, mikä johtui erityisesti vastasyklisten pääomapuskurikantojen korottamisesta. Muiden mittareiden kehitys on monisyisempää: jotkin maat ovat kiristäneet ja jotkin keventäneet makrovakauspolitiikkansa mitoitusta. Lisäksi toteutettiin useita lainansaajiin kohdistuvia toimia, mutta niillä ei erityisesti pyritty kiristämään tai keventämään mitoituksia. Pääomapuskurivaatimusten tarkastelu koko Euroopan talousalueella osoittaa, että järjestelmäriskipuskurit ovat kaiken kaikkiaan pienentyneet pandemian jälkeen, mutta vastasyklisten puskurien samansuuruinen kasvu on pitkälti kumonnut tämän kehityksen vaikutuksen.

EJRK täytti tili- ja raportointivelvoitteensa Euroopan parlamenttia ja suurta yleisöä kohtaan. EJRK:n puheenjohtaja osallistui 3.12.2025 julkiseen kuulemistilaisuuteen Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunnassa ja osallistui kahteen rahoitusvakauteen liittyviä riskejä käsittelevään kokoukseen talous- ja raha-asioiden valiokunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien kanssa. Lisäksi EJRK:n sihteeristön päällikkö ja apulaispäällikkö puhuivat Euroopan parlamentille kolmessa aihekohtaisessa julkisessa kuulemisessa tarkastelujakson aikana. EJRK täytti tilivelvollisuutensa suurta yleisöä kohtaan julkaisemalla heinäkuussa 2025 vuosikertomuksensa vuodelta 2024.

Julkaisutiedot